Malminkartanon elojuhlilla oli kotoinen tunnelma. Musiikin viihdyttämänä ja rennon leppoisan ilmapiirin siivittämänä saimme nauttia loppukesän tyynestä ja sateettomasta sunnuntaista perinteisillä vuotuisilla elojuhlilla.
Pelle Kaija Pum hauskuutti lapsia.
Malminkartanolaisilla on sama maku. Letut maistuivat elojuhlavieraille niin, että lettutaikina loppui jo parissa tunnissa. Samoin Asukasyhdistyksen pöydältä otettu kahvikupposten ja -pullien määrä kohosi satalukemiin. Grillimakkaran menekkiä ei tilastoitu, mutta määrä oli myyjien mukaan suuri. Piianpuistossa huokui yhteisyyden henki.
Puukot, perkeleet ja kaljat eivät osanneet tulla juhlimaan. Sitä vastoin nauru, iloinen mieli ja puheiden sorina täyttivät Piianpuiston ja Asukastalo Rengin moneksi tunniksi. Puisto kuhisi juhlijoita; lapsia, äitejä, isiä ja isovanhempia.
Jos asukkaiden aktiivisuutta mitataan kirppispöytien määrällä, niin alueella asuu virkeää väkeä. Jos onnellisuutta ja perheonnea punnitaan lasten määrällä, niin alueella eletään rikasta elämää. Oli ilo nähdä perheet vauvoineen osallistumassa yhteiseen elojuhlaan.
Keskusteluissa juhlavieraiden kanssa ilmeni Malminkartanon tenho pitää asujat siipiensä suojassa vuosikymmeniä. Joitkin perheet asuvat alueella jo toisessa polvessa; lapsetkin ovat hankkineet asuntonsa täältä. Samoin on muutettu suurempaan asuntoon perheen kasvaessa. Kuin yhdestä suusta ihannoitiin alueen vehreää luontoa, hyvää ympäristöä lapsille ja hyviä liikenneyhteyksiä. Vain hienovaraisesti vihjattiin joskus esiintyvästä levottomuudesta aseman seudulla erityisesti myöhemmin illalla.
Elojuhlilla oli kotoinen tunnelma. Monesti vieraat näyttivät olevan tuttuja keskenään. Stadin Juhlaorkesterin ja Duo Espresson musiikin viihdyttämänä ja rennon leppoisan ilmapiirin siivittämänä saimme nauttia loppukesän tyynestä ja sateettomasta sunnuntaista Malminkartanon perinteisillä vuotuisilla elojuhlilla.
|
Piianpuiston tiivistä juhlatunnelmaa.
|
Lettujen menekki yllätti. Taikina loppui parissa tunnissa. |
|
Helsingin Juhlaorkesteri solistinaan Cinta Hermo viihdytti juhlayleisöä.
|
Duo Espresso esitti ranskalaisia ja italialaisia lauluja.
|
Asukasyhdistys nyt 30-vuotias
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Erik Haggren avasi juhlat. Hän kertoi Malminkartanon menneisyydestä nykypäiviin ja raotti parilla sanalla myös tulevaisuuden verhoa. Malminkartanon Asukasyhdistys perustettiin jo vuonna 1978, joten nyt on 30-vuotisjuhlat. Suunnitteilla on alueen historiikin laatiminen, jota varten Erik toivoi asukkaiden penkovan kaapeistaan lähdeaineistoa. Tuleva lentoaseman tie tulee entisestään lisäämään alueen liittymistä lähiseutuun ja myös koko maailmaan.
Tässä yhteydessä myös julkistettiin vuoden malminkartanolainen. Raimo Moisanderia on pitkäaikaisen, toimeliaan ja pyyteettömän työnsä ansiosta oikein kunnioittaa tällä arvonimellä.
|
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Erik Haggren piti avajaispuheen.
|
Raimo Moisander, vuoden malminkartanolainen
|
|
Kannelmäen seurakunnan diakoni J-P Vaittinen korostaa vapaaehtoistyön arvoa.
|
Kannelmäen seurakunta esittäytyi ja musisoi. Vapaaehtoistoiminnan diakoni J-P Vaittinen kiitteli ja korosti vapaaehtoisten vastuunkantajien arvoa ja tärkeyttä yhteisön ja hyvän elämän edistäjänä. Hän myös toivotti kaikki tervetulleiksi Kannelmäen seurakunnan 40-vuotisjuhlaan sunnuntaina 7.9.2008 kello 10. |
|
Kaarela-Seura ry:n puheenjohtaja Erik Bärlund onnitteli Malminkartanon asukasyhdistystä ja lahjoitti Kaarela Seuran viirin.
|
Kumppanuustalo Horisontti järjesti juhlatarjoilun. Kuvassa vasemmalla asukasyhdistyksen sihteeri Riitta Toivanen ja oikealla Horisontti-Team ry:n toiminnanjohtaja Jaana Löppönen.
|
|
Kumppanuustalo Horisontin käsityöpajojen tuotteita esillä elojuhlilla.
|
Iklas tarjoili perinteisiä palestiinalaisia herkkuja.
|
Asukkaat ovat yhtä mieltä
Liisi ja Lotta sekä äiti Inkeri
”Täällä on rauhallista asua, hyvät liikenneyhteydet kaupunkiin, luonto ympärillä ja terveyskeskuskin vielä lähellä”, kertoo neljä vuotta Malminkartanossa asunut Liisi. Hän tuli elojuhlille tyttönsä Lotan ja äitinsä Inkerin kanssa.
Liisi, Lotta ja Inkeri, juhlavieraat kolmessa sukupolvessa.
Ystävykset Merja, Irma ja Sisko myivät kirppiksellä
Merja ja Irma toivat Zurichista vierailulle tulleen ystävänsä Siskon elojuhlille. Merja kiitteli toimivaa asukasyhdistystä. Hän muutti Malminkartanoon vuonna 1980, eli 28 vuotta sitten. ”Kun muutin tänne, kaikki olivat nuoria perheitä. Tuolloin oli myös hevosia, sikoja ja kanoja leikkipuisto Piikassa. EU-normit lienevät syynä eläinten häviämiseen”. Perheen kaksi lasta ovat nyt jo aikuisia.
Alueella 21vuotta asunut Irma tykkää Malminkartanosta yhteisönä, jossa ihmiset ovat tuttuja keskenään. Hän on saanut tarhan ja koulun kautta pysyviä ihmissuhteita. Myös pelloista ja ulkoilumahdollisuuksista hän tykkää. ”On kuin asuisi maalla kaupungissa”, Irma tokaisee osuvasti. Hieman huonona hän pitää levottomuutta lähikuppiloiden tuntumassa iltaisin ja öisin.
Zurichista käymässä oleva Merjan ystävä, Sisko muutti Suomesta ulkomaille 30 vuotta sitten. Oltuaan muutaman päivän Malminkartanossa hän sanoo, että alue on kiva, rauhallinen ja turvallinen asuinseutu luonnon keskellä. ”Täällä ei tarvitse panna ovia ja ikkunoita kiinni”, pohtii Sisko.
Ystävykset Irma, Sisko ja Merja
Kirsi Vanhamaa, Viljami-vauva ja Alma
Kirsi Vanhamaa kiittää Piika- ja Renkitalon toimintaa. Siellä on päivittäin mm. vauvahierontaa, jumppa- ja musiikkikerho sekä draamaa. Lapsiperheelle alue on erityisen hyvä ja vihreä luonto lähellä. Kirjasto ja ruokakaupat ovat lähellä sekä hyvät kulkuyhteydet kaupunkiin. Perhe on asunut vuodesta 2003 opiskelija-asunnossa. Kirsi toivoo nuorille lisää toiminnallista tekemistä. Se voisi vähentää myös ilkivaltaa.
Kirsi Vanhamaa perheineen viihtyy Malminkartanossa. Piika- ja Renkitalossa on lapsille toimintaa.
Johanna, äiti Pirkko, lapset Oskari ja Samuli sekä tarhakaveri Amadu
Johannan perhe on viettänyt Asukastalo Rengissä synttäreitä ja perhejuhlia. Myös Johannasta Malminkartanon on hyvä, pieni ja viihtyisä yhteisö lapsiperheelle. Johannan perheellä on jo toinen asunto Malminkartanossa. ”Kymmenen vuotta on asuttu. Perhe kasvoi ja tarvittiin isompi asunto.”. Aukion seutua Johannakin pitää levottomana.
Äiti Johanna, Oskari, mummi Pirkko ja tarhakaveri Amadu. Perhe on viettänyt Asukastalo Rengissä synttäreitä.
Juttelu juhlavieraiden kanssa vakuutti, että Malminkartanon asukkaat viihtyvät hyvin kaupunginosassaan. Asukkaiden yhteistoiminnalla ja viranomaisten myötävaikutuksella alueen suunnittelijoiden arkkitehtien Heikki Kaiteran ja Ralph Erskinen alkuperäinen idea voi toteutua eli Malminkartano on asumisen, palveluiden ja työpaikkojen muodostama harmoninen yhteisö.
Teksti ja kuvat: Vesa Vattulainen
