NIMI JA SIJAINTI
Malminkartano on saanut nimensä Vantaan ja Kaarelan rajalta, kartanon alueella olleista malmikaivoksista, jotka ovat lopettaneet toimintansa. Ussein Malminkartanoa luullaan Malmilla sijaitsevaksi. Malmi kuitenkin on saanut nimensä vanhasta vuosituhannen alkupuolella käytetystä ruotsinkielen murresanasta, joka tarkoittaa hiekkaa tai hiekkaperäistä.
Kartano sijaitsee Etelä-Kaarelan kaupunginosassa Vanhan Nurmijärventien varrella n.11km Helsingin keskustasta. Alue kuuluu Vantaan vesistöön.
Vantaan läntisin suuhaara on vanhoissa asiakirjoissa Pieni Kaarelanjoki eli nykyinen Mätäjoki, joka virtaa Malminkartanon alueen halki. Vanhat asukkaat kertovat, että Mätäjoki on myös ollut hyvä kalajoki – lieneekö siitäkin aikoinaan pyydetty lohta.?
HALTIJAT
Kartanon ensimmäinen haltija oli amiraali Bengt Juusten 1579-1602. Tämän jälkeen haltijoita on ollut kaiken kaikkiaan 19 aina luutnanteista ratsumestareihin. Joitain edellämainittuja voidaan nykyään tapailla Helsingin Pitäjän vanhan kirkon hautausmaan hautakivistä. Berggreniä lukuunottamatta kaikki haltijat kuuluivat aatelisiin.
VALTION VUOKRATILANA
Tilan ensimmäinen vuokraaja oli komissaari Mårten Liljander, seuraava everstiluutnantti Karl Vilhelm Reuterskjöld 1823- 32. Viimeinen vuokraaja oli tarkastaja Paul Fernborg 1927 – 1932.
TORPPARIT
Vuodelta 1881 olevan tarkastuspöytäkirjan mukaan Malminkartanossa on 7 torppaa, Weckborgin, Stärken, Honkasuon, Alkärrin, Magnuskärrin, Pilslätin ja Nabon torpat.
RAKENNUKSET
Kartanon päärakennus on yksikerroksinen vaaleanharmaa puurakennus, rakennettu 1734. Kartanon sisäänlämpiävä savusauna oli Mätäojan rannalla. Kartanoa ympäröi laaja ja vehmas omenatarha. Ympärillä oli myös navetta, talli ja lantalarakennus sekä paja, valjas- ja maitohuonerakennukset.
”ILOISTA ELÄMÄÄ”
1800- luvulla kartanossa vietettiin usein raisuja ja riehakkaita juhlia metsästyksineen. Vankisiirtolan aikana tilalla tehtiin kuitenkin huomattavia parannuksia ja uudistuksia, raivattiin ja kunnostettiin uudelleen suuret alat metsittyneitä peltoja ja niittyjä. Suurin osa tilan pelloista, yli 128 ha salaojitettiin. Sähkövirta vedettiin v. 1934 Strömbergiltä Pitäjänmäeltä tilalle. Osa tilan rakennuksista oli vuokrattavana vankilahenkilökunnalle.
KARTANO YLIOPISTON HALLINNASSA
Yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta otti tilan haltuunsa v. 1942. Vankisiirtola jäi silti edelleen tilalle vuoteen 1945. Kartano on toimiessaan maatalousylioppilaiden käytännön harjoittelupaikkana antanut mahdollisuuden erikoiskurssien pitämiseen ja havainto-opetukseen. Aina ei päättäjien eikä tavallisten kansalaisten suhtautuminen ole ollut suopeaa tätä työtä kohtaan. Aika, jonka tila on ollut koe- ja opetustilana, on varmasti Malminkartanon pitkässä ja värikkäässä historiassa ollut arvokkain aikakausi.
KARTANO JA NYKYPÄIVÄ
Katso myös Rakennusviraston sivu
Elämme aikaa, jolloin määräävänä miltei kaikessa on tehokkuus ja hyöty. Malminkartanostakaan ei ole jäljellä enää kuin nimi. Tilan toiminta päättyi 31.12.1979.
