P E H T O O R I N P U O L I • 1 6 k o h d e t t a • 3 k m
1 Malminkartanonaukio
Malminkartanon keskusaukiolle ei nimenomaan haluttu metsälähiöistä tuttua laatikkomaista ostoskeskusta, vaan liiketilat ovat hajallaan katujen varsilla kuten vanhoissa kaupunkikeskustoissa. Vuonna 2005 eri osapuolista koostuva Malminkartanon aukioryhmä päätti elävöittää aukiota: ideoitiin tapahtumia, torikahvilaa jne. Rakennusviraston Hyvä Kasvaa Helsingissä -liikkeen ja paikallisten yritysten kanssa istutettiin kukkia kaupungin kukkalaatikoihin. Asukkaat ryhtyivät ”kukkakummeiksi” huolehtimaan istutusten hoidosta jatkossa. Samaan projektiin liittyvät aseman alikulun maalaukset ovat Malminkartanon koululaisten tekemiä. Malminkartanonaukion rakenteet korjattiin 2011 Helsingin Lähiörahaston avulla.
Malminkartanonaukiolle ja Puustellinaukiolle on sijoitettu Hanna Vihriälän kolmiosainen veistossarja Laidunmaa vuodelta 2011. Sarjan kolmas osa on kivimuurista lankeavaa varjoa kuvaava pronssiveistos.
www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=564&sortby=statue
www.hel2.fi/hkr/hyvakasvaa/frame-malminkartano.html
Tietolaatikko: Malminkartanon rakentaminen
Uuden Malminkartanon keskustan sijainnin määräsi vuonna 1969 päätetty Martinlaakson radan linjaus, mutta muuten suunnittelijat pääsivät aloittamaan lähes puhtaalta pöydältä. Pääkaavoittaja oli Heikki Kaitera, jonka kuningasajatus oli toimintojen sekoittaminen suunnittelemalla työpaikkoja ja asumista samoihin kortteleihin. Vanhoja peltoteitä hyödynnettiin katuverkon pohjana. Voimakastahtoinen ja laatutietoinen Kaitera ohjasi suunnittelua tarkasti ja vei päättäjiä tutustumismatkoille ulkomaille onnistuen vakuuttamaan nämä ideoistaan. Päinvastoin kuin vanhoissa modernistisissa lähiöissä, hän halusi tarjota asukkaille perinteistä, vaihtelevaa kaupunkitilaa: toreja, kujia ja kadunkulmia. Yhtenäistä ilmettä luo punatiilen käyttö betonielementtien pinnassa.
Rautatieasemalle on kaikkialta kävelyetäisyys ja keskusta on pääosin rauhoitettu autoliikenteeltä. Metsälähiöiden avokortteleissa mainostettu luonnonläheisyys toteutuu urbaanissa Malminkartanossa suurkorttelien vehreillä sisäpihoilla sekä niiden välisissä metsäsaarekkeissa. Malminkartanossa on vuosien mittaan suosittu myös erilaisia koerakentamisprojekteja. Noin kaksi kolmasosaa asunnoista on vuokrahuoneistoja. Kaupunginosan rakentaminen kesti 10 vuotta pidempään kuin oli kuviteltu ja se toteutui lopulta vähemmän työpaikkaomavaraisena kuin oli toivottu.
Seikkaperäinen rakennusten kunnostustapaohje on laadittu Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa vuonna 2011 Malminkartanon kehittämiseksi edelleen sen ominaispiirteitä kunnioittaen.
www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/julk_2011-4.pdf
vuosirenkaat.kuninkaankolmio.fi/sites/default/files/uploads/tiili_3_1986.pdf
vuosirenkaat.kuninkaankolmio.fi/honkasuo-malminkartano
2 Yhdyskuntaklubi Horisontti
Horisontti muutti Malminkartanonaukiolle helmikuussa 2013 Vellikellontieltä. Siellä voi kahvitella, pitää kokouksia ja tilaisuuksia, kierrättää arkitavaraa, korjata ja ommella vaatteita ja kutoa mattoja. Käytettävissä on kopiokone, tietokoneita ja verkkoyhteys. Horisontti tiedottaa Malminkartanon tapahtumista ja kerää alueen historiallista aineistoa, järjestää maahanmuuttajien kotoutumista tukevaa toimintaa sekä nuorille työharjoittelua. Horisontti kannustaa asukkaita perustamaan omia opintopiirejä ja kerhoja, esimerkkeinä kieliopetus ja koululaisten läksykerhot. Horisontin perusti aikanaan Länsi-Helsingin työttömät ry (nyk. Horisontti Team ry) ja se oli monien vuosien ajan Helsingin suurin yhdistyksen ylläpitämä asukastalo.
Horisontti vastaa Malminkartanonaukion kaupunkiviljelystä, jossa kokeillaan lähiravinnon tuottamista kaupunkiympäristössä. Ympäristöjärjestö Dodo ry neuvoi viljelyn aloittamisessa sekä avusti mullan ja laatikoiden hankinnassa sekä lupajärjestelyissä. Kumppanuustalossa toimii myös Suomen Ladun paikallisyhdistys Pikomalan Retkeilijät ry, joka järjestää monenlaisia liikunta- ja retkeilytapahtumia geokätköilystä lumikenkäilyyn.
www.horisontti.org/horisontti-team-ry
www.kaupunkiviljely.fi
pikomala.sporttisaitti.com/pikomalan_retkeilijat
3 Erskinen kortteli
Malminkartanon keskeisimmässä korttelissa tiivistyy pyrkimys eroon lähiöaikakauden suunnitteluperiaatteista. Sen suunnitteluun pyydettiin 1978 mukaan ruotsalainen tähtiarkkitehti Ralph Erskine (1914–2005). Hänet tunnettiin värikkäästä ja monimuotoisesta arkkitehtuurista, joka oli jotain aivan muuta kuin mihin Suomessa oli siihen aikaan totuttu. Kaiken huippuna Erskine halusi talon tulevat asukkaat mukaan suunnitteluun. Viiteryhmään osallistui parikymmentä lähistön asukasta tai kortteliin muuttamista suunnittelevaa. He saivat ottaa kantaa moniin vaihtoehtoihin, kuten tuleeko pysäköinti maan tasalle vai kannen alle ja minkä kokoisista taloista kortteli koostuisi, onko yhteinen piha ja miten saunat, entä huonejako jne. Ratkaisut sitten haettiin näiltä linjoilta käyttäen mahdollisuuksien mukaan rakennusliike Puolimatkan materiaaleja ja valmiita rakennusosia. Samalla kokeiltiin mm. puun käyttöä elementtitalojen julkisivuissa.
Suunnitelma valmistui 1981 ja neljän HITAS-yhtiön talot vaiheittain 1983–87. Korttelista tuli onnistunut kokonaisuus ja Malminkartanon maamerkki. Viime vuosina puuosia ja pihoja on kunnostettu alkuperäistä tyyliä kunnioittaen.
www.erskine.se
www.chantier.net/vud/vudmalmin.htm
www.helka.net/index.php?option=com_content&task=view&id=2289&Itemid=913 (Postmodernistinen arkkitehtuuri)
4 Puustellin monitoimitalo
Valmistui 1986, suunnittelija arkkitehtitoimisto Järvinen–Airas. Rakennuksen ideana on katettu sisäkatu, jonka ympärille toiminnot jäsentyvät. Vuonna 2006 peruskorjatussa monitoimitalossa on ala-asteen koulu sekä kaupunginkirjaston sivutoimipiste. Pääoven edustalla on Puustellinaukio, jonka muodon esikuvana on Italian Sienan kaupungin pääaukio. Leikkikenttä uusittiin täysin 2013.
Puustellinaukiolle ja Malminkartanonaukiolle sekä niiden väliselle Puustellinpolulle on sijoitettu Hanna Vihriälän kolmiosainen veistossarja Laidunmaa vuodelta 2011. Sarjan ensimmäinen osa on halkaistu kivi, jonka sisältä paljastuu lehmän muoto. Toinen osa muodostuu pronssisista perhosten varjokuvista Puustellinpolun asuintalon porrastornien ulkoseinissä.
www.lib.hel.fi/malminkartano
www.malka.edu.hel.fi
www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=564&sortby=statue
maps.google.fi/maps?ll=43.318471,11.331679&spn=0.0016,0.00284&sll=60.288609,24.675858&sspn=2.232795,5.817261 (Siena)
5 Malminkartanon kappeli
Pienellä mäellä on vuonna 1943 valmistunut Malminkartanon pehtoorin eli tilanhoitajan talo. Malminkartanoon on suunniteltu kappelia jo pitkään Kannelmäen seurakunnan toimesta. Arkkitehtuurikilpailun voitti jo vuonna 1986 Raili ja Reima Pietilän ehdotus Puustellin monitoimitalon eteläpuolelle. Se jäi viimeistelemättä Reima Pietilän sairastumisen vuoksi. Uuden kilpailun 1990 voitti Miikka Ristimäki, mutta nyt lama esti rakentamisen. Seuraavan kilpailun vuonna 2003 kauemmas monitoimitalon pohjoispuoleiseen rinteeseen voitti jälleen Miikka Ristimäki, mutta taaskaan rahaa toteutukseen ei löytynyt. Lopulta kappeli päätettiin toteuttaa vanhaan pehtoorin taloon ja sen vihki käyttöön Helsingin piispa Irja Askola tammikuussa 2014.
www.safa.fi/archive/297_Malmikart_kappeli.jpg?SAFASID=60ebeea1a740908bd99d1d9247a1ad19
www.safa.fi/safa_win.php?id=1350&s=p
arknieminen.fi/kilpailut/malminkartano
www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/kannelmaki/toimipaikat.html
6 Apollon yhteiskoulu
Opettaja Lisa Hagman perusti vuonna 1919 itsenäistymisen jälkeisen innostuksen aallossa Kruununhakaan oman koulun nimeltään Yksityisluokat Helsingissä. Sen toimintaa jatkamaan perustettiin Helsingin V Yhteiskoulu, jonka koulurakennus valmistui Töölöön Apollonkatu 11:een vuonna 1936. Helsingin siirtyessä peruskoulujärjestelmään 1977 yksityinen Apollo oli jäädä ilman omaa koulupiiriä eli uusia oppilaita. Silloin johtokunta anoi koulun siirtoa nopeasti kasvavaan Malminkartanoon. Lupa heltisi, kun apollolaiset lupasivat rakentaa omin varoin uuden koulurakennuksen, jonka suunnittelisi arkkitehtitoimisto Touko Neronen. Rahat saatiin kokoon ja rakennus valmistui 1985.
Nykyäänkin Apollon yhteiskoulussa toimivat peruskoulun yläaste ja lukio oppilasmäärän ollessa yhteensä 444 ja opettajia 40. Koulussa on laaja valinnaisten kurssien tarjonta sekä musiikki- ja kuvataidepainotteiset luokat. Yhteiskoulu tarjoaa palveluitaan koko Helsingistä ja myös lähikunnista tuleville oppilaille.
www.apollonyhteiskoulu.fi/historiaa-ja-kuvia
www.yksityiskoulut.fi/matrikkeli/apollon.htm
7 Renki ja Piika
Entisessä kartanon sivurakennuksessa toimii nykyisin Malminkartanon asukasyhdistyksen ylläpitämä asukastalo Renki, joka perustettiin vuonna 1990 ja on Helsingin ensimmäinen laatuaan. Sen yhteydessä on leikkipuisto Piika, jossa alkuvuosina pidettiin asukkaiden ja kaupungin yhteisvoimin kotieläimiä. Asukasyhdistys järjestää leikkipuistossa vuosittain loppukesästä perinteiset Malminkartanon Elojuhlat. Vuonna 2014 leikkipuistoa remontoidaan ja mm. esteettömyyttä parannetaan. Kahluuallas säilytetään – toisin kuin monessa muussa kaupunginosassa, joissa altaat on todettu vaarallisiksi lapsille.
Harrastajateatteri Vantaan Lähiönäyttämö siirsi vuoden 2014 alussa kalustonsa ja toimintansa asukastalo Renkiin Martinlaaksosta, jossa se oli toiminut vuodesta 1979 tuottaen nuorten ja aikuisten teatteria sekä nuorten elokuvia. Lähistöllä omalla mäellään entisessä koetilan rakennuksessa toimii puolestaan vuonna 2009 perustettu monitaiteellinen Lenkkiteatteri.
www.hel2.fi/sosv/puistot/piika
www.asukastalot.hai.fi
kaupunginosat.net/malminkartano/index.php/malminkartanon-asukasyhdistys-ry-mainmenu-242 (Malminkartanon asukasyhdistys)
www.kaupunginosat.net/malminkartano/images/stories/jarmonkuvat2/vantaan%20lhinyttmn%20hakemus.pdf
www.lenkkiteatteri.fi
8 Tyhjät liiketilat
Malminkartanon rakentaminen osui ajallisesti pahimpaan mahdolliseen vaiheeseen vuoden 1973 öljykriisin koetellessa maailmantaloutta ja hidastaessa rakennushankkeita. Kun kaupunginosa pienine liiketiloineen saatiin pääosin valmiiksi vuoteen 1986 mennessä, tapahtui seuraavana vuonna New Yorkissa pörssiromahdus. Neuvostoliiton hajoamisen myötä Suomeen iski erityisen voimakkaasti 1990-luvun alun lama, jonka jälkiä edelleen korjataan. Viime vuosina on koettu subprime-kriisi, finanssikriisi ja euromaiden velkakriisi sekä kaukoidän kehittymisestä seurannut globaali teollisuuden rakennemuutos.
fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_lamoista_ja_taantumista
(32 Toiskantie)
(33 Vuorenjuuri)
9 Konalan portti
HOK–Elanto suunnittelee alueelle uutta sisustamiseen, remontointiin ja rakentamiseen keskittyvää vähittäiskauppakompleksia työnimellä ”Konalan portti”. Kaavamuutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2010 sisältäen 17 500 m2 myymälätiloja ja 12 500 m2 toimistoja. Maamerkkinä toimii aivan Vihdintien ja Malminkartanontien kulmassa 11-kerroksinen toimistotorni. Hankkeen toteutus alkaa Hankasuontien siirrolla vuonna 2013. Myös kevyen liikenteen ylikulusta Vihdintien yli on puhuttu. Sinne Konalantien kulmaan on ollut esillä toinenkin samantyyppinen 15 000 m2:n hanke. Toteutuessaan nämä tekisivät Konalasta kodin erikoisliikkeiden keskittymän läntisessä Helsingissä.
ptp.hel.fi/kaavat/selostukset/ak11915_selostus.pdf
10 Konalan raja
Konalan kylästä varhaisin säilynyt maininta on vuodelta 1509. Eri ajoilta löytyy muotoja mm. Konalby, Konale, ja Kånala by. Konalan historiikin kirjoittaneen Torbjörn Holmqvistin mukaan sanan merkitys on epäselvä, mutta ilmeisesti se olisi suomalaista alkuperää. Lähtökohdaksi on arvailtu Konholaa: konhopää hevonen on suuripäinen, eli koni.
Konalan kantatilat Rosas, Bertas ja Skyttas olivat nykyisessä Pitäjänmäessä. Isojaossa 1775 Rosas muutti pohjoisemmaksi nykyiseen Konalaan, joka säilyi maaseutumaisena pitkälle 1900-luvulle. Alueliitos Helsinkiin toteutui 1946. Ensimmäinen asemakaava valmistui 1962. Silloin Konalassa asui 1562 henkeä. Pian rakennettiin keskeiset kerrostaloalueet sekä teollisuusalueen pääosa. Nykyisin vehreässä ja viihtyisässä kaupunginosassa on asukkaita vajaat 5000 ja lisäksi 250 yritystä.
Hartwallin virvoitusjuomatehdas toimi Konalan teollisuusalueella 1962–2003. Nyt sen paikalle rakennetaan yli 600 asuntoa kerros- ja rivitaloihin 2014 mennessä. Uutena maamerkkinä Hartwallin entiseen varastoon avattiin syksyllä 2009 kauppakeskus Ristikko, jossa on 19 liikettä ja ravintolaa.
www.kaupunginosat.net/konala
11 Lampi
Piianpuiston länsiosan suunnittelukilpailun 1982 voitti arkkitehtiopiskelija Alf Lindström käytännöllisellä ehdotuksella, jonka mukaan tasaiselle pellolle kaivettiin entisen valtaojan paikalle lampi ja maa kasattiin sen ympärille kumpareiksi. Niille istutettiin puita ja pensaita. Kokonaisuus on kumpuileva ja vehmas, ja vesiaihe lisää miljöön monimuotoisuutta. Puisto kunnostetaan vuonna 2014 Piianpuiston remontin yhteydessä.
Naapurikortteleissa on Helsingin opiskelija-asuntosäätiön hauskoja monikulmaisia taloja Viljelijäntiellä (1977) ja Arentikujalla (1978), suunnittelija Toivo Korhonen. Jälkimmäisen kohteen yleisvaikutelma on edellistä viihtyisämpi paremmin hoidettujen piha-alueiden ansiosta.
12 Kuntoutussäätiö
Kuntoutussäätiö muutti Malminkartanoon Pitäjänmäeltä vuonna 1981. Säätiö on valtakunnallisesti merkittävä työikäisten ja vajaakuntoisten kuntouttaja. Se harjoittaa myös tutkimusta, koulutusta ja kehittämistoimintaa. Säätiöllä on Malminkartanossa nykyisin noin 70 työntekijää. Toimipaikkaa laajennettiin 2004 viereisen liikerakennuksen toiseen kerrokseen ja uusi osa yhdistettiin vanhaan kävelysillalla.
www.kuntoutussaatio.fi
13 Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
Maatalouskoneiden järjestelmällinen kehittäminen alkoi 1789 Suomen Talousseurassa. Sodan jälkeen Suomen elintarvikehuoltoa alettiin voimaperäisesti kehittää. Vuonna 1946 Maataloudellinen konekoetuslaitos käynnisti tutkimustoiminnan Malminkartanossa professori Alpo Reinikaisen johdolla. Viereisillä Tolfmansin ja Gamlasin vanhoilla pelloilla toiminta jatkui eri nimillä aina vuoteen 1972.
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos puolestaan perustettiin maataloustuotannon kannattavuuden parantamiseksi 1952 ja samana vuonna valmistui sen funkistyylinen päärakennus Rukkila. Se on nimetty professori Rurik Pihkalan mukaan, joka kehitti maatalouden tutkimusta Suomessa. Sittemmin toiminnot on yhdistetty Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen, jonka taloustutkimusyksikkö muutti Malminkartanossa Viikkiin vuonna 2010. Vanha päärakennus aiotaan nyt muuttaa asuinkäyttöön. Samalla sen eteläpuolelle radan varteen nousee täydennysrakentamista 700 asukkaalle.
Samoissa tiloissa toimi välillä myös Työtehoseura, jossa kehitettiin mm. kaikille suomalaisille tuttu ja kansainvälisesti ainutlaatuinen astiankuivauskaappi. Tutkimuslaitoksen pihasta johti vanhalle Nurmijärventielle koivukuja, josta on osa vielä jäljellä terveysaseman edessä.
portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tutkimus/Talous/Maatalouden%20taloudellisen%20tutkimuslaitoksen%20(MTTL)%20historia/Rukkila
www.wikipedia.fi/wiki/Funktionalismi_(arkkitehtuuri)
www.tts.fi
yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/astiankuivauskaapin_keksija_maiju_gebhard_43825.html#media=43828
