P I H K A P U O L I • 1 3 k o h d e t t a • 3 k m
26 Tuohiaukio
Jo alun perin tavoitteena on ollut muodostaa aseman kupeeseen kaupunkiaukio kivijalkakauppoineen. Toteutus kuitenkin viipyi parikymmentä vuotta. Eteläreunan suunnittelusta käytiin vuonna 2004 arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti arkkitehtitoimisto Juha Mutanen. Ehdotuksessa kadunvarren rivitalot kytkeytyvät nelikerroksineen kerrostaloon, joka muodostaa portin Kartanonmetsäntien yli. Rinteessä sen takana on kolmen paritalon viuhka. HITAS-yhtiö valmistui 2008.
Kartanonmetsän kallion sisään on suunniteltiin 1990-luvun alussa uimahallia, jäähallia ja väestönsuojaa.
(24 Martinlaakson rata)
(25 Malminkartanon asema)
27 Kaupunginraja
Laakson pohjalla kulkee silmälle lähes näkymätön kaupunginraja. Hallinnollisesti raja on vahva naapurikaupunkien vastustaessa valtiovallankin ilmaisemia pyrkimyksiä kuntayhdistämisiin. Rajat ylittävän seutuyhteistyön kysymyksiä on sen sijaan pohdittu useammassakin hankkeessa teemoinaan mm. terveyspalvelujen yhteiskäyttö, koulunkäynti rajan yli, ulkoiluväylien suunnittelu sekä joukkoliikenteen lippujen hinnat. Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka kehitti seudullisia vuorovaikutuksen ja asukasosallistumisen käytäntöjä Kansalaiskanava-hankkeessa vuosina 2004–07 osana pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmaa. Maankäyttöä, liikenneratkaisuja ja palvelutarjontaa kehittämään puolestaan kaupungit perustivat Kuninkaankolmion seudullisen aluekehittämisprojektin vuonna 2008. Malminkartanon asukasyhdistys piti vuosia esillä Suomen julkisen liikenteen kalleinta kilometriä: nyt epäkohta on nyt poistumassa HSL:n tariffiuudistuksen myötä.
helka.net/vinkkejayhdistystoimintaan/kansalaiskanava-mainmenu-902
www.kuninkaankolmio.fi/projekti
Tietolaatikko: Kuninkaankolmio
Kuninkaankolmio on kolmen kaupungin kohtaamispaikka, 28 000 asukkaan moni-ilmeinen kotiseutu ja vielä useamman asiointialue, keskuksenaan urbaani Myyrmäki. Uudis- ja täydennysrakentamisen myötä Kuninkaankolmioon löytää tiensä vielä 14 000 henkeä lisää.
Kuninkaankolmiossa on asuttu pysyvästi jo 7500 vuotta sitten. Rajaseutua se on ollut viimeistään keskiajalta lähtien, kun Helsingin pitäjä kuului Porvoon linnalääniin ja Espoo Raaseporiin. Rauhallinen tulevaisuus muuttui, kun kuningas Kustaa Vaasa perusti 1550 Helsingen pitäjään Vantaanjoen suulle Helsingforsin kaupungin kilpaillakseen Tallinnan hansakauppiaiden kanssa. Kaupunki on sitten vaiheittain laajentunut saavuttaen Malminkartanon 1946.
Seutuyhteistyön varhaisen pioneerin Eliel Saarisen suunnitelmassa 1918 Helsinkiä ympäröi puutarhakaupunkien kehä, jonka solmukohdat oli kytketty toisiinsa raideyhteyksin. Vasta viime vuosikymmeninä tämä visio on alkanut vähitellen toteutua. Maalaiskunnissa kasvun käynnisti 1960-luvun lähiörakentaminen. Espoosta tuli sen myötä kaupunki 1972 ja Vantaasta 1974. Vuoden 2014 alussa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla oli yhteensä 1 081 596 asukasta. Kuninkaankolmion kehittämisprojektissa parannetaan nyt arjen sujuvuutta, palveluja, liikkumista ja suunnittelua yli kuntarajojen.
www.kuninkaankolmio.fi
Tietolaatikko: Vantaan kehitys
Nykyinen Vantaa eli entinen Helsingin pitäjä mainitaan asiakirjoissa ruotsinkielisellä nimellään Helsinge jo 1351. Tällöin Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika myönsi Mätäjoen ja Helsingenjoen koskien lohenkalastusoikeudet virolaiselle Padisten sistersiläisluostarille. Tätä perua ovat mm. Munkkivuoren ja Munkkiniemen nimet. Hämäläiset erämiehet puolestaan kutsuivat jokea Vantaaksi. Pyhän Laurentiuksen kirkko rakennettiin keskeiselle paikalle, Vantaan- ja Keravanjoen sekä Kuninkaantien ja Hämeentien risteykseen 1300-luvun lopulla, nykyinen kivikirkko valmistui 1460.
Kuningas Kustaa Vaasa perusti pitäjän alueelle Vantaanjoen suulle Helsingforsin kaupungin 1550 kilpaillakseen Tallinnan hansakauppiaiden kanssa. Helsinki siirrettiin 1640 Vironniemelle ja pääkaupunki siitä tuli 1812. Pitäjä sen sijaan kehittyi kartanoiden ja sahateollisuuden myötä vauraaksi maalaiskunnaksi. Sen keskuksiksi nousivat rautateiden valmistumisen jälkeen Malmi ja Pitäjänmäki, kunnes ne liitettiin osaksi Helsinkiä suuressa alueliitoksessa 1946. Asukkaita pitäjän puolelle jäi vain 10 000. Toisaalta 1950-luvulla pitäjään liitettiin Korson kylän maat Tuusulasta ja Keravasta. Sitten alkoikin jo suuri maaltamuutto, jonka seurauksena rakennettiin pääkaupunkiseudun lähiöt lyhyessä ajassa. Maalaiskunnasta tuli kauppala 1972, jolloin otti nimen Vantaa (ruots. Vanda), ja edelleen kaupunki 1974. Nykyään Vantaalla asuu 187 000 henkeä, joista Myyrmäen palvelualueella 34 000.
www.vantaa.fi/i_alaetusivu.asp?path=1;12743
